Vesisamoilijoiden lasten kesäleiri 4-5.8. Kahvisaaressa vietettiin kelpo säässä, kahdeksan lapsen, kolmen ohjaajan ja maskottikoira Brunon kanssa. Tämä oli, ainakin minun tietojeni mukaan, ensimmäinen tämän tyyppinen kesäleiri, joka Kahvisaaressa on ikinä vietetty seurassamme. Ja miljööhän oli mitä parhain leiriä varten! Päärakennus toimi leirikeskuksena, jossa syötiin ja oleiltiin, Muumimamma loihti ruoat Arvolassa, illalla saunottiin ja yö nukuttiin kukin omissa teltoissaan.
Leiri alkoi Muumimamman laukun arvoituksella. Vihjelaput johdattivat kadonneiden tavaroiden luo ja pien laukku sisältöineen oli kasassa ja leiri saattoi alkaa! |
Vapaata puljailua kajakeilla ja SUP-laudoilla |
Leiriolympialaisten jälkeen päivällistettiin, melottiin kajakeilla ja SUP-laudoilla sekä uitiin ja saunottiin. Saunan jälkeen jäätiin saunan takkahuoneeseen paistamaan makkaraa. Lettujakin valmistui ahkerien leiriläisten iloksi ja mahantäytteeksi.
Osa leiriläisistä kävi nukkumaan melkeimpä heti tilaisuuden tullen, kun taas osa käytti kaikki sekunnit hyväkseen ennen ohjelmaan merkatun hiljaisuuden alkamista. Viimeinenkin ohjaaja painoi pään tyynyyn samalla minuutilla hiljaisuuden alettua luottaen, että lapsetkin tekivät niin. Mutta aamulla kiersi huhua kummituksesta, joka oli käyskennellyt yön pimeinä tunteina muiden telttojen ohitse...
Aamupalalla ihmeteltiin, miten Marko oli jo ehtinyt kiertää meloen Enonsaaren ja Messilässäkin piipahtaa. Lapsille annettiin mahdollisuus purkaa teltat nyt hyvän sään aikaan, myöhemmin oli luvattu sadetta suurella todennäköisyydellä. Mutta he mielummin purkivat ne sateessa ja kuivattivat (vai kenelleköhän se kuivattaminen olisi jäänyt?) ne kotonaan kuin luopuivat jo nyt aamulla omista suojakokoiltaan.
Sääikkuna osoitti, että nyt aamupäivästä kannatti lähteä Banana Split Boatin retkelle. Siis kajakit pakattiin vaihtovaatteisiin, juomapulloihin ja käteisrahaan ja melontaretki kohti Satamaa ja sen herkkuja alkoi.
Lasten retkikajakit, tsunamit, sekä pari kaksikkokajakkia kulkupeleinään he meloivat urheasti noin viiden kilometrin lenkin Vesijärvellä |
Kajakit saatiin parkkiin Sibeliustalon edustalle |
Jäätelö maistui melonnan jälkeen ja uusilla energioilla jaksoi meloa takaisin Kahvisaareen |
Leirin loppupuolelle mahtui vielä lounaan jälkeen puljailemista kajakkien kanssa ja uimista, leiripaitojen viimeistely ja leirin lopetus. Pilvet jaksoivat juuri ja juuri pitää sateen sisällään koko päivän ajan siihen hetkeen, kunnes leiri julistettiin päättyneeksi. Teltat siis saatiin kuivina kasaan. Pari ohjaajaa sen sijaan jäi viimeistelemään leirin purkua melkoiseen kaatosateeseen.
Leiristä jäi mahtava fiilis niin lapsille kuin ohjaajillekin, tätä lisää ensi kesänä ja tulevina vuosina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti